Terveydenhuollon tietojärjestelmien ongelmat

Sairaaloiden reseptijärjestelmien sähläykset ovat saaneet viime päivinä melkoisesti julkisuutta, kun reseptit ovat muuttuneet järjestelmässä toisiksi. En pidä tällaista sähläystä kovinkaan erikoisena sen jälkeen mitä olen oppinut sairaaloiden järjestelmistä.

Olin about vuosi sitten kuuntelemassa presentaatiota yhden maamme keskussairaalan atk-järjestelmistä. Olin presentaation päätyttyä melko hämilläni kuinka tietoja säilytetään niissä, enkä ollut ainoa, kun keskustelin muutaman ystäväni kanssa huomasin että heille oli noussut samoja ajatuksia. Ja meitä alkoi ihmetyttää säilytetäänkö meidän tietoja oikeasti noin huonosti suojattuina.

Suuret sairaala organisaatiot käyttävät usein surkeita lobattuja ohjelmia, joiden käytöstä tulee sairaaloille todella kovia laskuja ja veronmaksajat maksavat ne. Sairaaloiden tietojärjestelmä ohjelmissa on melko suuria puutteita.

Tietoturva
Potilastietojärjestelmät käyttivät ensinnäkin toiminnassaan selaimissa olevia tietoturva aukkoja ja tästä syystä esimerkiksi Internet Explorer 6 ei voinut päivittää uudempaan versioon, koska ohjelmat lopettaisivat toimintansa. Ohjelman hienoutena oli, jos vahingossa avasi kahden potilaan tiedot näytölle niin se saattoi synkronoida kahden täysin toisiinsa liittymättömän potilaan tiedot keskenään ja potilaille saattoi tulla sairauksia, joista he eivät tienneet kärsivänsä.

Toiminta varmuus
Pahimmillaan toiminta varmuus tai pikemminkin toiminta epävakaus tarkoittaa pahimmillaan etteivät ohjelmat suostu käynnistymään lainkaan päivän aikana ja asiat täytyy tehdä kynän ja paperin avulla, mutta yleensä sitä että ohjelma kaatuu, kun käyttäjä tekee jonkin asian tietyllä tapaa. Ohjelmilla on usein tapana kaatua ilman käyttäjästä johtuvia seurauksia.

Tehon tarpeet
Monet sairaaloiden käyttämät ohjelmat muistuttavat yksinketaisia tekstieditoria, mutta ne vaativat kuitenkin huomattavasti enemmän tehoa koneesta, että ne toimivat kunnolla. Tästä syystä sairaaloihin joudutaan uusimaan usein tietokoneita.

Käytettävyys
Potilastietojärjestelmä ohjelmia ei ole suunniteltu helppokäyttöisiksi ja niiden käyttöä opetetaan riittämättömästi. Näiden ohjelmien käyttö on oikeasti työtä. Pahimmillaan huono ohjelmien käytettävyys aiheuttaa suuria laskuja. Yksi suurimmista ongelmista näissä ohjelmissa on että loppukäyttäjiä ei välttämättä kuunnella lainkaan suunnittelu vaiheessa ja ohjelmista voi tulla pahimmillaan käyttökelvottomia. Joku voi pitää presentation teon nauttimista melko masokistisena, mutta kun valitsee PowerPointin sijaan Keynoten niin siitä tulee hauskaa sama potilastietojärjestelmien kanssa. Tosin en tiedä mikä potilastietojärjestelmä paketin käyttö olisi hauskaa kun miettii Pegasoksen tai Effican käyttöä, kun niiden käyttö muistuttaa itsensä kidutusta.

Monissa potilastietojärjestelmissä on mahdollisuus tekstin saneluun, tämä on hyödyllinen toiminto, jos lääkäri on hidas kirjoittaja, mutta saneltu teksti muutetaan jälkikäteen kirjoitettuun muotoon tähän hommaan palkataan kymmensormi järjestelmän taitavia henkilöitä ja heidänkin työpanoksensa voisi käyttää huomattavasti fiksummalla tapaa, jos koneissa käytettäisiin automaattista puheen tunnistusta. Puheentunnistuksen ongelmana on kuitenkin suuri virheiden määrä.

Pahimmillaan ohjelmien huono toteutus tarkoittaa, että lääkäri käyttää 2/3 ajastaan taistellessaan tietokoneen kanssa ja auttaa lopun aikaa potilasta. Eli yksi lääkäri voisi auttaa kolme kertaa suurempaa määrää potilaita kuin hän nyt kykenee, eikä hänen työmääränsä edes kasvaisi. Lääkäreiden ei kuulu olla tietokone nörttejä vaan heidän tarkoituksensa on auttaa potilaita.

Toivottavasti edellä olevia ongelmia on saatu korjattua edes jossain määrin. Onneksi tämä ongelma ei koske kaikkia sairaaloita ja lääkäriasemia, koska monet yksityiset lääkäri ovat ottaneet käyttöönsä parempia ohjelmia.

Miten ohjelmat pitäisi sitten toteuttaa?
Tämä on puhtaasti oma mielipiteeni ja siitä ei pidä ottaa hernettä nenään. Ensinnäkin ohjelmat pitäsi suunnitella mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi ja helppokäyttöisiksi, niin niiden ohjelmointi helpottuisi ja käyttäjistä tulisi pienempi tietoturva riski. Käyttäjän pitäisi olla siis kuningas ja ohjelman suunnittelijoiden hänen palvelijoitaan. Ohjelmat voitaisiin muuttaa täysin selain pohjaisiksi. Tämä lisäisi ohjelmien tietoturvaa ja helpottaisi niiden päivittämistä, eikä netin tarve olisi suuri este, koska nykyisetkin potilastietojärjestelmät vaativat jatkuvan yhteyden nettiin. Lisäksi nämä selainpohjaiset ohjelmat saataisiin toimimaan offline tilassa pienillä muutoksilla, tästä voisi olla apua ambulansseissa tai paikoissa, joihin netti ei kanna. Kun näissä ohjelmissa käytettäisiin uusia webtekniikoita niin käyttäjä ei välttämättä huomaisi mitään eroa normaaliin ohjelmaan.

Jos ohjelmat toimisivat selaimissa niin niitä voitaisiin käyttää lähes millä tahansa laitteella. Hoitajat voisivat kantaa mukanaan iPadeja tai Android tableteita, eikä heidän tarvitsisi juosta pöytäkoneen ja potilaan välillä. Lisäksi webpohjaisuus mahdollistaisi vanhojenkin tietokoneiden käytön, kun niiden laskentatehoa ei tarvittaisi. Samalla sairaalat pääsisivät eroon tolkuttoman kalliista Windows ja Office lisensseistään kun ne voisivat ottaa käyttöönsä Linux ja Mac koneita Windowsin ohella. Tämä mahdollistaisi myös potilaille omien tietojensa seuraamisen. Verenpaine ongelmista kärsivä henkilö voisi mitata verenpainettaan ja laittaa arvot nettiin ja lääkäri voisi tarkastella niitä. Ohjelmista voitaisiin tehdä myös pienillä muutoksilla älypuhelimissa toimivia versioita, joka mittaa sykettä ja postaa tiedot suoraan potilastietojärjestelmään.